Olin ajatellut haalaria kotisisävaatteeksi, mutta kotona sisällä oleminen on yhtä pottaa ja syöttötuolia, joissa kummassakaan haalari ei ole kauhean kätevä. Voi olla, että tuosta tulee kevään vaunutteluvaate.
12. maaliskuuta 2012
Rouva on pollevana
Tein Vempulalle kolitsihaalarinkin! Kaava on vuodelta 1991 peräisin olevasta kirjaston kirjasta nimeltä Tyylikäs taapero (tjsp), ja vähän hirvitti kun leikkasin kappaleet ja tajusin, että hihoihin mahtuisin minäkin kokonaisuudessani. Vaan hyvä tuli! Kankaan ostin käsityökirpparilta, ja resoreihin ja hupun vuoriin uhrasin vanhoja t-paitojani. Vetskarin vieressä ja hupun reunassa kulkee "koriste"tikkaus, jota silmät sirrissä käsin pistelin aina lapsen mentyä nukkumaan. Vauvan kanssa kaikki käsityöt on ihan mahdottomuus.

Olin ajatellut haalaria kotisisävaatteeksi, mutta kotona sisällä oleminen on yhtä pottaa ja syöttötuolia, joissa kummassakaan haalari ei ole kauhean kätevä. Voi olla, että tuosta tulee kevään vaunutteluvaate.
Olin ajatellut haalaria kotisisävaatteeksi, mutta kotona sisällä oleminen on yhtä pottaa ja syöttötuolia, joissa kummassakaan haalari ei ole kauhean kätevä. Voi olla, että tuosta tulee kevään vaunutteluvaate.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Söötti, ihana kangas! Kevätkelejä ootellaan :)
VastaaPoistaSamaa mieltä kankaasta. :) Tytöksihän tuota Vempulaa oli jo luultu tuo päällä... :P
VastaaPoista