Moni kakku päältä kaunis...

... vaan ei tämä. Päivän herkku on pakistanilaiset sitruunalinssit, kuvassa oikealla oleva vihreä möhnä.

Ohje on Suomen Lähetysseuran julkaisemasta reseptikirjasta Makuja paluupostissa, ja ruokaa kuvaillaan siinä näin: "Tämä linssiruoka on vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta hämmästyttävän maukasta ja raikasta juuri sitruunaisen makunsa ansiosta." Eipä tuohon ole mitään lisättävää. Toistekin teen, ihan ehdottomasti.

Sitruunalinssit

500 g punaisia linssejä

1/2 dl öljyä (käytin oliivia)

2 sipulia

2 kanelitankoa (tai n. 1/2 tl kanelijauhetta)

1 rkl raastettua inkivääriä

12 - 14 dl vettä

3 kanaliemikuutiota

1/4 - 1/2 tl punapippuria (mulla ei ole moisesta punapippurista mitään havaintoa, laitoin chiliä)

1/2 - 1 sitruuna

2 laakerinlehteä

1 pieni sipuli

2 - 4 valkosipulinkynttä (4 tietenkin!)

persiljaa

Huuhtele linssit. Paista pilkottu sipuli öljyssä kullanväriseksi. Lisää kaneli, linssit ja inkivääri, hauduta käännellen 10 min. Lisää vesi, liemikuutiot ja punapippuri, kiehauta ja hauduta pienellä lämmöllä taas 10 min. Lisää kuorittu & kuutioitu sitruuna ja anna hautua vajaa tunti. Hämmentele, ettei pala pohjaan. Hämmästy jossain vaiheessa: punaiset linssit ovat muuttuneet vihreiksi. Itse en päässyt värinmuutoksen tapahtumista seuraamaan, sillä hoidin ruuanlaittoa imetyspuuhien lomasta ohjeistamalla apukokkia, joten yllätys oli aikamoinen linssien ollessa yhtäkkiä vihreitä. Kun seos alkaa olla löysän puuron kaltaista, lisää joukkoon vielä pannulla paistetut sipuli, valkosipuli ja murskatut laakerinlehdet. Koristele vielä persiljasilpulla.

Ruoka kehoitetaan tarjoilemaan chapati-leivän kanssa. Sen pitäisi syntyä näin:

Chapati-leipä

5 dl grahamjauhoja

vettä

suolaa

1 rkl voita

Sekoita jauhot, vesi ja suola karjalanpiirakkataikinamaiseksi. Anna vetäytyä puolisen tuntia, kauli 15 - 25 cm läpimitaltaan oleviksi leiviksi ja paista pannulla. Meillä ei ihan onnistunut: grahamista tehty taikina ei oikein suostunut pysymään kasassa, joten leivistä tehtiin aika paljon pienempiä. Ohjeessa ei myöskään selvästi sanota, mihin voi tulee: paistamiseen vai taikinaan. Käytimme paistamiseen, ja aika paljon enemmän kuin ruokalusikallisen.

Lisäksi tehtiin vielä salaatti kurkusta, tomaatista ja sipulista, johon sekoitettiin mustapippurilla ja juustokuminalla maustettua jukurttia.

Linssit ja salaatti kauhottiin suuhun välillä leipää, välillä haarukkaa ja toisinaan sormiakin ruokailuvälineenä käyttäen, kun ei muuten tarpeeksi nopeasti luonnistunut.

Äiti on vähän nälkäinen

Kalakeitto à la vauva

1. Herää vauvan ärinään kello 7. Syötä vauva, vaihda vaippa.

2. Keitä aamukahvit toivoen, että vauva pötköttelisi aamupalan ajan tyytyväisenä peiton alla.

3. Hörpi kahvi ja syö voileivät pikapikaa, sillä makuuhuoneesta kuuluu jotain kitinää.

4. Imetä vauva, vaihda vaippa.

5. Päätä lähteä lenkille ja kauppareissulle aamu-tv:n jälkeen (klo 9.30). Katso aamu-tv.

6. Imetä, vaihda vaippa.

7. Lähde lenkille yhdentoista aikaan. Huomaa lenkin aikana, että haiset ulkonakin happamalle maidolle.

8. Pidennä lenkkiä suunnitellusta, kun vauva nukkuu vaunuissaan kiltisti.

9. Kiirehdi, sillä vauva alkaa kuitenkin ynistä.

10. Osta kaupasta haukea (n. 200-300 g), sillä nyt sitä saa syödä.

11. Tule kotiin hikisenä vähän ennen yhtä.

12. Mieti, uskaltaisitko mennä suihkuun: vauva ei kuitenkaan ole vielä herännyt.

13. Käy nopsasti suihkussa, yllätä vauva itkemästä ja työnnä taas tissi suuhun. Totea, että haiset edelleen hieltä.

14. Vaihda vaippa ja jätä lapsi kellimään vaipatta siksi aikaa, kun kuorit ja suikaloit potut (6 kpl) ja porkkanat (3 kpl). Käy välillä työntämässä itkevälle vauvalle tutti suuhun ja pode hänen tunteidensa tukahduttamisesta huonoa omaatuntoa loppupäivä. Laita potut ja porkkanat kiehumaan kalaliemikuution kanssa.

15. Kokeile vauvan vaippaa ja totea, että se on märkä. Odota, että pottukattila kiehuu ennen kuin menet vaihtamaan vaippaa: kesken vaipanvaihdon et pääse levyä pienentämään.

16. Vaihda vaippa.

17. Lisää liki kypsien juuresten joukkoon pilkottu kala, viipaloitu purjo ja puoli paketillista Koskenlaskijaa. Kiehauta keitto vielä uudestaan ja kaada joukkoon vielä purkillinen Pirkka-merkkisiä savustettuja simpukoita (vähän voi lorauttaa purkissa olevaa öljyäkin mukaan).

18. Imetä vauva ja kokeile, viihtyisikö se lattialla hetken.

19. Aloita syöminen. Kello lähentelee jo kolmea.

20. Hae itkevä vauva syliin ja jatka syömistä.

21. Keitä vielä jälkiruokakahvit, mutta ennen sitä nukuta vauva ja laita parvekkeelle päikkäreille. Kotiäiti voisi ehkä hankkia päiväkahvien keittoa varten jonkin vehkeen, jolla saisi kätevästi yhden kupin keitettyä. Keittimellä tulee aina liikaa.

22. Kaikesta huolimatta ole ihan tyytyväinen: keittoa on ainakin huomiseksi ja lapsikin on kuitenkin rakas. <3

Ronskia virkkuuta

Sain pari päivää sitten valmiiksi matonkuteesta virkatut korit langoille ja villasukille. Tuosta villasukkakorista (pienempi, vaaleanharmaa) tuli niin paljon kivempi, että harkitsen vähän tuon isomman muokkaamista vielä niin, että tekisin pohjasta pienemmän ja reunoista korkeammat. Nyt tuo on vähän tuollainen rotisko. Kapeampi veisi myös vähemmän tilaa. Ohjeet koreihin täältä.

Niin ja nuo korissa olevat langat pitäisi selvittää ja keriä kunnolla. Miten langat saa pysymään niin, että ne eivät sotkeennu toisiinsa??

Kun matonkuteesta virkkaa kukan, saa pannunalusen. Aikaa menee noin puoli tuntia. Kukkien ohje on kirjasta nimeltä Lahjoja rakkaudella, jota en kyllä varsinaisesti suosittele. :P Kirjassa on ohjeita mm. aina käytännöllisiin pahvitötteröihin. Kukkaohje oli sentään kiva, joskaan en ole vielä keksinyt, mitä teen ohjeella virkkaamillani kukilla. Paitsi näille on käyttöä.

Pannunalunen trikookuteesta

Tarvikkeet: trikookudetta ja iso virkkuukoukku (esim. nro 10)

1. krs: virkkaa 4 ketjusilmukkaa, liitä piilosilmukalla renkaaksi

2. krs: virkkaa renkaaseen 10 kiinteään silmukkaa, yhdistä ensimmäinen ja viimeinen piilosilmukalla

3. krs: virkkaa 3 ketjusilmukkaa ja tämän jälkeen jokaiseen kiinteään silmukkaan pylväs ja ketjusilmukka. Yhdistä viimeinen ketjusilmukka piilosilmukalla kerroksen aloittaneen ketjusilmukkarivin toiseen silmukkaan.

4. krs: virkkaa 1 ketjusilmukka ja 3 kiinteää silmukkaa jokaiseen pylväiden välissä olevaan ketjusilmukkaan. Päätä kerros piilosilmukalla kerroksen aloittaneeseen ketjusilmukkaan.

5. krs: virkkaa 1 kiinteä silmukka keskimmäiseen kolmesta kiinteästä silmukasta ja 6 ketjusilmukkaa. Toista läpi kerroksen ja yhdistä taas piilosilmukalla kerroksen ensimmäiseen kiinteään silmukkaan.

Pienempi langasta tehty kukkanen sujuu muuten samalla tavalla, mutta toisella kerroksella kiinteitä silmukoita tehdään 12.

Vappu

Vietettiin hyvin hyvin rauhallinen vappu jääkiekon, pottusalaatin, nakkien, siman ja munkkien kanssa. Ei edes tarvinnut lähteä synnytyspoltoissa taksijonoon. ;)

Pottusalaatti tehtiin itse: pottuja, omppua, pikkukurkkuja, kaprista ja sipulia, kastikkeessa oliiviöljyä ja omenaviinietikkaa, mausteena suolaa ja pippuria.

Munkeista tehtiin tällä kertaa ihan simppeleitä rinkeleitä ja jätettiin hillotäytteet laittamatta. Laiskotti. (Liian) hyvin nuokin maistuu...

No vihdoin!

Huhhuh. Tämän tekeminen oli tuskien taival:

1) Ostamassani langassa neuletiheys oli pienempi kuin ohjeessa -> piti valita ohjeesta isomman koon silmukkamäärät. Valitsin S:n, tähtäsin johonkin XS:n mittoihin.

2) Ostin lankaa 12 kerää, joista 3 oli eri värierästä. En huomannut tätä, vaan aloitin neuleen yhdellä värillä ja jatkoin toisella. Huomasin onneksi värieron kahden kerän kutomisen jälkeen, joten purin pois viimeksi kutomani kerän, joka oli sitä vähemmistössä olevaa värierää, ja jatkoin kutomista niillä yhdeksällä samaa värierää olevalla kerällä.

3) Kudoin jonkin matkaa nyt kokonaan samanväristä neuletta. Totesin, että käsialani oli ehtinyt muuttua aloituksen ja purkamisen välissä paljon jämptimmäksi. Ero oli niin huomattava, että purin koko paskan.

4) Aloitin alusta ja neuloin puseron päättelyä vaille valmiiksi. Kokeilin päälle todetakseni, että ei riittänyt että valitsin yhden koon isomman silmukkamäärän vaan että olisi pitänyt tehdä suosiolla kaksi kokoa isompi. Pusero oli liian pieni siis myös hartioista, ei vain mahasta. Purin jälleen koko homman, nyt jo varsin tympääntyneenä.

5) Sadas yritys, nyt M-koon silmukkamäärällä. Varmuuden vuoksi jätin vyötärölle tulevat kavennukset nyt tekemättä - muutenkin tykkään ehkä enemmän suoranmallisista neuleista.

6) Pääsin kaula-aukkoon asti. Taistelin monta päivää niskan muotoilun kanssa, koska se piti tehdä lyhennetyillä kerroksilla, joista en saanut sitten millään siistejä. Lopulta sävelsin oman sinne päin -ratkaisun.

7) Kokeilin puseroa päälle. Nyt koko oli muuten hyvä, mutta kainaloista kiristi (jälleen liian ohuen langan takia). Purin kainaloihin asti.

8) Kudoin yläosan uudestaan niin, että en alkanut tehdä kavennuksia heti kainaloista vaan kudoin ensin muutaman ylimääräisen kerroksen. Tässä rytäkässä kadotin yhden silmukan, jota en ole vieläkään löytänyt. Ilmeisesti se on pudonnut jossain aika pian kainaloitten yläpuolella ja jäänyt onneksi kuitenkin satimeen kainaloihin, jotka olin jo ehtinyt ommella umpeen ennen purkamista. Toisaalta jos en olisi kainaloita ehtinyt ommella, olisin luultavasti huomannut silmukan putoamisen ja saanut sen ongittua vielä mukaan. Nyt vain toivon, että se tosiaan on lujasti tallessa kainalon ompeleissa.

9) En halunnut, että kaula-aukko rullaantuu kuten ohjeen mukaan tehtäessä käy, joten kudoin lopuksi pätkän joustinneuletta. Purin senkin sitten vielä silityksen jälkeen pois, kun kaula-aukosta tuntui tulevan liian ahdas.

10) Valamis. Pusero on tarkoitettu vähän väljäksi, ja ehkä munkin versio kaikesta säädöstä huolimatta on sellainen. Kahta sinne ei kuitenkaan kovin näppärästi mahdu, joten jäämme odottamaan otollisempia aikoja.

Johtopäätökset: Malli on kuitenkin nätti - tykkään etenkin tuosta yläosasta. Joskus voisikin ottaa projektin uusiksi oikean paksuisella langalla, ehkä vyötärön kavennusten kera. Vaikka tykkään tästä omastanikin, on alkuperäinen versio aika eri näköinen, mm. kaula-aukko on leveämpi, mikä ehkä saisi tämän pullohartian näyttämään vähän raamikkaammalta.

Puseron väristä tykkään kovasti. Se on kyllä aika lailla saman värinen kuin aiemmin tekemäni neuletakki - jollakulla on selvästi nyt himo keltaiseen. Puserosta jäi viisi kerää lankaa yli, joten voisin tehdä vielä ainakin keltaisen pipon ja vaikka ranteenlämmittimet. Tai pipon ja vavelle jotain.

Väitän muuten, että kuvissa nuo neuleet näyttää huonommalta kuin luonnossa. Köhköh.