Oikeat työt häiritsee käsitöitä, joita niitäkin on liian monta.
Jälkikasvun neuletakki on jo lähstulkoon valmis, mutta hyi miten ruma. Ja aika paksu ja jäykkäkin. (Toisaalta: eipähän riehuis enää!) Puran.
Kävin seikkailemassa Oulunkylän Lankamaailmassa. Tai no, kävin kahdesti. Ostin ensin muka hyvän punaista lankaa Folded-puseroon, jonka väriä tuossa aiemmin pähkäilin, mutta kotona lanka paljastui ihan liian viininpunaiseksi. Langan sai onneksi vaihtaa (yhden kerän tosin ehdin jo aloittaa koetilkkuun), ja kävin sitten hakemassa tuota keltaisenoranssia. Lämmin keltainen vetää nyt kovasti puoleensa - myönnän, taidan olla trendien uhri, tuollaista keltaista kun nyt joka paikassa näkee. Neule on nyt vyötärömitassa. Tätä teen erityisesti junassa. Sen aloitetun punaisen kerän voisin käyttää uuteen yritykseen vauvaneuletakista. Raasulla kun ei vielä ole mitään lämmintä kevääksi, enkä kyllä usko toukokuussa vielä niin lämmintä olevan, että ihan trikookamppeilla pärjäisi. Nimimerkillä "Muistaa ikuisesti sen parin vuoden takaisen juhannuksen mökillä, kun lämmintä oli 10 astetta".
Kun lankavarastot kasvavat, niille täytyy ilman muuta tehdä säilytyspaikka. Samoin Lankamaailmasta on peräisin harmaa trikookude, josta nyt teen KOTOlivingin (ihana sivu, kauhia kirjoitusasu) ohjeella koria. Tämänkin jo kerran purin, kun tein reunat vähän persiilleen. Ohjeessa käsketään virkata spiraalina; virkkasin kerros kerrallaan päättäen kunkin aina piilosilmukkaan ja sain aikaiseksi ihmeellisen möykyrän. Mutta äkkiä tämä tulee, ei mennyt kovin monen tunnin työ hukkaan.
Tässä blogipohjassa tahtoo olla kuvat liian pieniä. Yritän korjata asiaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti