Olin jonkin aikaa sitten laitoksen jatko-opiskelijoiden aamupalalla, jossa oli tarjolla (kaiken muun hyvän ohella) ihanaa, täysin vegaanista latva-artisokkalevitettä. Tein sitä tänään aamupalalle - maistui edelleen. En tiedä, kuka oli laitoksen tilaisuuteen herkun tehnyt enkä ihan tarkkaa alkuperäistä reseptiä, mutta tässä oma versioni:
Artisokkatahna
säilyketölkillinen artisokansydämiä
n. kourallinen aurinkokuivattuja tomaatteja
pari kolme valkosipulinkynttä
n. 1 rkl sitruunamehua
mustapippuria
basilikaa (tuoretta tai kuivattua)
Muussaa artisokansydämet, tomaatit ja valkosipulinkynnet.
Minä vedin sauvasekoittimella, alkuperäisessä versiossa oli käytetty jotain hienovaraisempaa, ainekset karkeammaksi jättävää vehjettä. Sauvasekoittimen kanssa saa olla varovainen: ihan sosetta ei kannata tehdä. Jos käytät tuoretta basilikaa, hienonna sekin tässä vaiheessa joukkoon. Harkitsin kaupassa basilikapuskan ostamista, mutta mulla tahtoo usein jäädä yrttipehkojen loput käyttämättä, ja lisäksi niistä jää paljon muovijätettä syötävän määrään nähden, joten tyydyin kuivattuun. Lisää muussattujen ainesten joukkoon sitruunamehua ja mausteet, maista ja mausta lisää, jos tarpeen. Anna tekeytyä vähän aikaa jääkaapissa.
Hääviltähän tuo ei näytä, mutta voin vakuuttaa, että maistuu ihan mahtavalta.
Googlailin huvikseni latva-artisokkaa, ja alkoi tehdä mieli kokeilla sitä ihan tuoreenakin. Nytpä olis aikaa.
Tänään on mussutettu (jo kahteen otteeseen...) myös kunnon kasari-ysäriklassikkoa, mokkaruutuja. Vein niitä töihin loman korvalla, ja jäihän niitä itelleki pakastimeen. Ruutujen ohje on yläasteajoilta: olin muistaakseni ysillä mukana oppilaskunnan kioskihommissa, jossa käytiin myös kahvittamassa kunnanvaltuustoa. Kerran tehtiin kahvitukseen mokkaruutuja, joiden ohje saatiin köksänopelta, ja siitä asti ohje on kulkenut mukana. Tällä reseptillä pohjasta tulee nimittäin ihanan muhkea. Siitä, laitetaanko pohjaankin kaakaota, on kai vähän eri koulukuntia. Mun mielestä tietenkin laitetaan ja mieluusti paljon. Myös kuorrutuksen pitää olla kunnolla suklainen. Kaakaojuomajauhe on pannassa, tummaa kaakaojauhetta käytettäköön vain.
Olen viime aikoina mielestäni kehittynyt huimasti tavallisten vehnäjauhojen korvaamisessa terveellisemmillä. Muffinsseja olen onnistunut tekemään esim. kokonaan speltistä. Myös tähän pystyy vaihtamaan osan jauhoista karkeammiksi - nyt oli grahamia. Ei maistu mun mielestä mitenkään terveelliselle silti (eikä kyllä sitä olekaan).
Köksänopen mokkaruudut
Pohja:
3 munaa
3 kahvikuppia (4,5 dl) sokeria, josta n. kolmasosa voi olla tummaakin
220 g sulatettua voita
1,5 kahvikuppia (2,25 dl) maitoa
4,5 kahvikuppia (6,75 dl) vehnäjauhoja tai n. 3 dl grahamia ja loput tav. vehnää
3 tl leivinjauhetta
n. 0,5 - 1 dl kaakaojauhetta
Kuorrutus:
n. 300 g tomusokeria
3 rkl sulatettua voita
4 rkl väkevää kahvia
2 tl vaniljasokeria
1 rkl kaakaojauhetta
(loraus kermalikööriä - jota ei muuten ollut siinä köksänopen ohjeessa...)
päälle nonparelleja, karkkirouhetta, kookoshiutaleita tms.
Vaahdota munat ja sokeri, lisää voi, maito ja keskenään sekoitetut
kuivat aineet. Levitä laidalliselle pellille ja paista 175 asteessa n. 15 - 20 min.
Sekoita kuorrutuksen aineet keskenään, lisää nestettä/sokeria, kunnes koostumus on sopivan levittyvä (muttei sentään juokseva). Levitä kuorrutus pohjalle ja ripottele päälle koristeet kuorrutuksen ollessa vielä tahmeaa.
Tein muuten muka näppäränä vain tarvittavan määrän kahvia: keitin lorauksen vettä vedenkeittimellä, iskin mukin päälle suodatinpussin ja siihen kahvia, ja suodattelin kahvin mukiin. Annoin hömppeiden vähän aikaa vielä muhia mukin pohjalla suodatinpussissa, että kahvista tulisi kunnolla tymäkkää, ja kun nostin pussin pois, sen pohja petti ja hömppeet jäi lillumaan sinne kahvin sekaan. Ajattelin pelastaa tilanteen kippaamalla kahvin toisen suodatinpussin läpi toiseen mukiin, vaan niinpä petti uudesta pussistakin pohja. Ajan kanssa purut kuitenkin laskeutuivat mukin pohjalle, ja sain varovasti lusikoitua kahvia ilman sattumia kuorrutteeseen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti