No joko nyt?

Pipon kutominen on hankala laji. Sitä vauvaneuletakkia tosiaan tein kahdesta eri pipoyritelmästä purkamistani langoista: valkoista palmikkoneulepipoa ehdin pitääkin talven tai pari, mutta koko ajan se oli vähän liian pieni, ja tänä syksynä tein hätäpäissäni pipon, joka taas oli vähän liian iso - ja liian turkoosi, kun hätäpäissäni ostin vain jonkin siedettävän langan, kun en ihan mieleistä löytänyt.

Noh, nyt ostin sitä Martta-painosta 7 veljeksestä ja yritin taas - ja olen jopa varsin tyytyväinen lopputulokseen. Pipon malli on aika lailla sitä, mitä ajattelinkin. Yritin etsiä valmiita neuleohjeita netistä, mutta kun ei ihan mieleistä löytänyt, rupesin taas säveltämään itse ottaen mallia hyvänmallisista trikoisista pipoista. Nyt kyllä alkaa olla jo liian kuuma villaiselle pipolle, joten todellinen testaaminen jää ensi talveen.

(Pipo feat. tummat silmänaluset.)

Pipo

Tarvikkeet:

7 veljestä puolisen kerää, koon 3 sukkapuikot

Tiheys:

24 s korinpohjaneuletta = 10 cm.

Ohje:

Luo 112 silmukkaa. Jaa silmukat 4 puikolle (28 s kullekin) ja kudo 2 oikein, 2 nurin -joustinta n. 2 cm. Vaihda korinpohjaneulokseen: *kudo kaksi kerrosta 1 n, 1 o, ja seuraavat kaksi kierrosta 1 o, 1 n*. Toista *-*, kunnes pipon korkeus on n. 18 cm. (Kaksi viimeistä kerrosta ovat siis 1 o, 1 n -kerroksia.) Aloita kavennukset, jotka tehdään toistaen kahta kerrosta. 1. kerros: kudo joka puikon alussa 2 s oikein yhteen ja joka puikon lopussa 2 s nurin yhteen. Kerroksella vähenee siis 8 s. 2. kerros: kudo 1 o, 1 n koko kerroksen ajan. Toista näitä kahta kerrosta, kunnes joka puikolla on jäljellä 8 silmukkaa. Katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi. Päättele langat.

Sain muuten listalta pois myös hoitoalustan, johon tuli päälle entisestä parvekkeen pöytäliinasta vahakangasta ja sisälle vaahtomuovilevy. En muuten tee jatkossakaan tyynyliinoista vetoketjullisia: meinasi lähteä järki, kun väksläsin vetskaria alustaan. Tajusin vasta viimeisiä tikkejä ährätessäni, että hoitoalustankin olisi voinut tehdä sillä kirjekuorimallilla.